Uutinen 24.4.2024 klo 17.10
”Taloudellisesta niukkuudesta huolimatta pystyttiin 1950–1960-luvuilla tekemään laadukkaita asuntoja, joista voitaisiin ottaa oppia myös nykypäivän asuntotuotannossa”, sanoo tietokirjailija Mikko Laaksonen. Suhdanteiden myrskyt ovat aina koetelleet suomalaista rakentamista. Ongelmiin on kuitenkin löydetty myös innovatiivisia ratkaisuja.
Arava-arkkitehtuuriin keskittyvä uusi teos, ”Koteja suomalaisille – arava-arkkitehtuuria 1949–1966”, kertoo, miten Suomi nousi kohti asuntoarkkitehtuurin kansainvälistä kärkeä sodan ja niukkuuden jälkeen.
Laaksosen mukaan aravajärjestelmän ansiosta asuntorakentamista voitiin sodan jälkeen lisätä ja monipuolistaa. Järjestelmä vaikutti kaupunkien, lähiöiden ja pientalojen muotoutumiseen. Se vakiinnutti modernin asunnon mallin Suomeen ja tasa-arvoisti asumista: samanlaiset asunnot katsottiin sopiviksi sekä työväestölle että kasvavalle keskiluokalle. Kerrostaloasunnon 1950-luvulla kehitettyjä tyyppejä sovellettiin lähes samanlaisina 2000-luvun alkuun.
Valtteina valoisuus ja yhteisöllisyys
”Asukashaastattelut kertovat, että aravatalot ja ympäristöineen ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja”, Mikko Laaksonen sanoo. Asunnot olivat valoisia ja taloyhtiöt yhteisöllisiä. ”Alueella voi elää hyvän elämän”, asukas Helsingin Roihuvuoresta kertoo kirjassa.
Teos esittelee arava-kohteita eri puolilta Suomea. Pääkaupunkiseudulta mukana ovat muun muassa Käpylän ja Roihuvuoren alueet, Tapiola ja Kaivoksela. Kirjassa ovat mukana myös muun muassa Tampereen Kalevan, Turun Martin ja Oulun Karjasillan alueiden asuntojen suunnittelun taustat.
Teoksessa on historiallisten ja nykyvalokuvien lisäksi kymmeniä pohjapiirroksia.
”Koteja suomalaisille” on tarkoitettu kaikille arkkitehtuurista kiinnostuneille, sekä laadukkaan asuntosuunnittelun oppikirjaksi asuntosuunnittelijoille ja rahoittajille. Ara on tukenut teoksen valmistumista kehittämisrahalla.
Arava oli valtion lainoitusjärjestelmä, jonka tuella rakennettiin ja peruskorjattiin asuntoja vuosina 1949– 2007. Valtion tukemia asuntoja rakennetaan nykyisin Aran korkotukilainoilla.
Kirja on saatavilla hyvin varustetuista kirjakaupoista, kustantajan sivuilta sekä kirjoittajan verkkokaupasta.
Kaikki arava-arkkitehtuurista kiinnostuneet ovat tervetulleita maksuttomille esittely- ja kävelykierroksille! Kierrokset ja esittelyt järjestää teoksen tehnyt, tietokirjalija Mikko Laaksonen.
Espoon Tapiola, kirjan julkistamisen jälkeen 24.4. klo 18–20
Lähtö Mäntytorni, Mäntyviita 4
Tapiola on kansainvälisesti tunnetuin aravarahoitteinen asuntoalue, joka oli esimerkkinä sekä itä- että länsiblokille. Kierros kulkee Aarne Ervin suunnittelemalta Mäntytornilta itäisestä lähiöstä keskustan, Viljo Revellin Taskumattien ja Kaskenkaatajantien kautta pohjoisen lähiöön Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemille taloille.
Tapahtumasivulle (Fb)
Martti, Turku, 27.4. klo 13–15
Lähtö Martinkenttä, Stålarminkatu 3–5 välissä
Turun IV ja V kaupunginosissa on myös aravaa edeltävää sosiaalista asuntorakentamista, puolikunnallisia ja perheiden asuintotaloja. Martinmäen ja Tonttumäen tornitalot ovat kaupungin maamerkkejä. Martin kirkon välittömään läheisyyteen aravataloja suunnittelivat Aulis Blomstedt, Aarne Ervi ja Tapani Nironen.
Tapahtumasivulle (Fb)
Karjasilta, Oulu, 18.5. klo 13–16
Esittely Ympäristötalo, kokoushuone Leeta, Solistinkatu 2
Kävelykierroksella tutustutaan Karjasillan arkkitehtuuriin. Alueella on monenlaisia tyyppitaloja ruotsalaistaloista kaupunginarkkitehti Martti Heikuran johdolla toteutettuihin tyyppitaloihin sekä ryhmä jälleenrakennuskauden kerrostaloja. Järjestäjinä Pohjois-Suomen arkkitehdit SAFA ja Oulun kaupunkiympäristö.
Tapahtumasivulle (Fb)
Kaleva, Tampere, 21.5. klo 17.15–20
Esittely Kalevan kirkon sali 9 (alakerrassa), Liisanpuisto 1
Kävelyllä tutustutaan Kalevan arava-arkkitehtuuriin. Tammelan puolella sijaitsevat Bertel Strömmerin suunnittelemat puolikunnalliset talot, perheenasuntotalot ovat Kalevan puolella. Tornitaloryhmän suunnitteli Harry W. Schreck. Kalevassa on myös Alvar Aallon, Pekka Sivulan, Jaakko Tähtisen sekä KK:n arkkitehtiosaston suunnittelemia aravataloja. Tasan Kalevankartanon suunnittelivat Dag Englund ja Lauri Silvennoinen.
Tapahtumasivulle (Fb)